SE hääpuku!

This post is also available in: englanti

Tässä se nyt viimein on! Siis hääpuku, jonka ompelin siskolleni. Halusin odottaa, kunnes häät ovat ohitse, ennen kuin esittelen sen kaikelle kansalle. Tämä oli varmasti vaativin, mutta myös palkitsevin ompeluprojektini tähän mennessä. Olihan se selvää, että kyynelehdin pikkusiskon häissä, mutta kun sisko viimein asteli paikalle tekemäni puku yllään, täytyi minun purra huulta etten olisi alkanut vollottaa ääneen…

wedding dress
Kaikki alkoi näistä puvun yläosan kaavoista.

Puvun mallia valitessamme kehotin siskoani ajattelemaan asiaa kestävän kehityksen kannalta (no tietty!) Päädyimme kaksiosaiseen malliin, jotta molempia osia olisi myöhemmin helppo yhdistää muuhun vaatetukseen. Malli oli yksinkertaisen tyylikäs – siskoni on urheilullista tyyppiä, eikä erityisemmin välitä röyhelöistä. Kapealinjainen yläosa muuttuu helposti illanviettokamppeeksi, kun sen yhdistää vaikkapa kapeisiin farkkuihin ja korkkareihin. Siskoni oli juuri synnyttänyt kun pukua ryhdyttiin suunnittelemaan, joten sen täytyi olla myös säädettävissä – vartalo kun varmasti muuttuisi häihin mennessä.

Yläosa koostui kolmesta eri kerroksesta, kaikkiaan lähes 50:stä kappaleesta. Ei siis mikään yhden illan projekti! Ennen arvokkaan silkin leikkaamista tein sovituskappaleen satiinisista verhoista, jotka olin saanut lahjoituksena aiemmin.

wedding dress
Sovituskappale edestä ja takaa.

Tässä vaiheessa haluan korostaa, etten suunnitellut puvun kaavoja itse. Aikataulu oli todella tiukka, eikä puku olisi mitenkään valmistunut ajoissa, jos olisin piirtänyt kaavatkin alusta loppuun itse. Yhdistin kaksi eri kaavaa, jotka löysin vanhoista käsityölehdistä. Ja homma onnistuikin hyvin, sillä yläosaan ei tarvinnut tehdä mitään muutoksia! Alaosaa lyhensin ja kavensin siskoni toivomusten mukaisesti.

wedding dress
Vuosien teollisen ompelun työkokemuksen myötä en juuri koskaan käytä nuppineuloja. Koska nyt kuitenkin ompelin ohutta silkkiä (ja todella tärkeää asua), käytin niitä varmasti enemmän kuin tarpeeksi!
wedding dress
Tukiluina käytin rigilenenauhaa, ja jokaisen luun kumpaankin päähän ompelin silikoniset päätykappaleet käsin.
wedding dress
Yläosan jokaiseen saumaan ompelin nauhakujat tukiluita varten.

 

 

 

 

 

 

 

Säästän teidät yksityiskohdiltä kielenkäyttöni osalta sillä hetkellä, kun ommellessani huomasin, että yläosan kaavassa on virhe… Onneksi sain käsityölehden virheen korjattua leikkaamalla vain kaksi uutta kappaletta. Tosin se oli ylivoimaista yhdentoista aikaan illalla, joten kävin nukkumassa välillä. Aamulla aloitin taas uusin voimin, enkä läheskään yhtä epätoivoisena. Varmasti tuttuja tuntemuksia kaikille ompelijoille…

wedding dress
Yläosan takakappaleisiin löin 30 sirkkaa.

Puvun ompelussa ehdottomasti pelottavin työvaihe oli takakappaleiden sirkkojen kiinnittäminen. Ajatelkaa nyt, ensin ommellaan hienoa silkkiä niin tarkasti kuin taidoillaan vain pystyy, ja sitten siihen pitäisi hakata vasaralla 30 reikää! Mittasin merkit ainakin kolmeen kertaan ja melko pitkään vain tuijotin paikallani, kunnes uskalsin ryhtyä hommaan. Sitten se olikin ihan hauskaa, ja hetken jo mietin voisinko lyödä johonkin reunaan ylimääräisiä sirkkoja…

wedding dress
Yläosan sisäpuoli, eli kolmas kerros. Kuten huomaatte, kappaleita riittää!
wedding dress
Takaosan läppä antaa reilusti säätövaraa nyöreille.

wedding dress

 

Hääpäivää varten takakappaleen polyesterinyöri vaihdettiin silkkinauhaan. Vasemmalla kyljellä on piilovetoketju, mutta siitä ei kyllä mielestäni ole juurikaan hyötyä. Yläosaa puettaessa ja riisuttaessa nyöri on joka tapauksessa avattava lähes ylös asti.

wedding dress
Ohjeista poiketen käytin huomattavasti vähemmän tylliä alushameeseen. Siskoni ei halunnut erityisen muhkeaa helmaa.

Silkkihame oli suhteellisen yksinkertainen, ja ompelin siihen puuvillavuorin. Lyhensin ja kavensin hametta reilusti – pidämme siskoni kanssa kumpikin selkeistä linjoista suurten helmojen sijaan. Ompelin erillisen alushameen ja siihen kerroksittain tylliä, jotta helma laskeutuisi kauniisti.

wedding dress

Kaikki pienet yksityiskohdat, kuten hakaset, napit ja nepparit ompelin käsin. Samoin piilovetoketjut kiinnitin vuorikankaisiin käsin ompelemalla. Onhan se aikaa vievää – mutta niin saa taatusti siisteimmän lopputuloksen.

wedding dress

wedding dress

wedding dress

wedding dress

 

wedding dress

Kaikkiaan tämä käsintehty hääpuku koostui seuraavista osista:

  • n. 75 kangaskappaletta
  • 2 piilovetoketjua
  • 5 hakasta, nappia ja nepparia
  • 30 sirkkaa + nyöri
  • kymmeniä työtunteja (tarkkaan en laskenut, sillä puku oli häälahja siskolleni)

Millä tavoin kyseinen puku sitten on kestävän kehityksen mukainen?

  1. Se on huolellista ja yksilöllistä käsityötä; oikealla säilytyksellä ja huollolla puku kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä
  2. Kaksiosaisen puvun molempia osia on helppo jatkossa hyödyntää muissa asuissa, ilman että lopputulos on hääpukumainen.
  3. Puku on silkkiä, joten sen voi halutessaan värjätä.
  4. Jo pelkästään takakappaleen nyörin väriä vaihtamalla yläosa muuntautuu täysin eri tyyliseksi.
  5. Hame on yksinkertaisen selkeä, ja sitä on helppo lyhentää ja muokata tarpeen mukaan.

Hääpukua ommellessani mietin paljon vaateteollisuuden eettisyyttä. Jos netistä saa tilattua halpatuotantopuvun parilla sadalla eurolla, paljonkohan siitä mahtaa jäädä käteen ompelijalle? Kestääkö sarjatyönä tehty puku yhtä kauan kuin tämä? Voiko sitä käyttää vuodesta toiseen eri yhdistelmissä, ja se silti näyttäisi tuoreelta? Tiedätkö kuka tarkalleen ottaen puvun on valmistanut – ja millaisissa olosuhteissa? Toivoisin kaikkien pohtivan näitä asioita puvun hinnan lisäksi.

Handmade wedding dress
Paljon onnea vielä kerran, Kaisa & Petri!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *